Terhi Vedenkivi

Hoidan edelleen paljon uupuneita, mutta vuosina 1993-2001 tein sitä todella paljon. Ohjasin jatkuvasti kuuden hengen ryhmiä, joissa vertaistuki oli hyvä vetoapu. Uupumista tutkittiin 90-luvulla, silloin todettiin kolmen tasoista uupumista. Jos ei saa kierrettä poikki, putoaa usein syvemmälle ja toipuminen kestää pitempään. Olen tosin nähnyt nopeita paranemisia ja prosesseja, jotka ovat johtaneet isoihin identiteettimuutoksiin.

Karkulaislajike

Yritin selittää yli kaksikymmentä vuotta sitten lähes 90-vuotiaalle papalleni mitä teen työkseni. Hän ihmetteli, ettei silloin uuvuttu, kun hän oli nuori, vaikka kaikki elämisen edellytykset olivat paljon surkeammat. Vastausta pitäisi etsiä yhdessä, että saadaan kitkettyä ”uupumissiemenet” kollektiivistamme. Outo lajike on päässyt leviämään kuin lupiini. Ei edes kouluikäisiä ole saatu säästettyä uupumiselta.

Uu:ssa on uutta

Uupua- sana saattaa mahdollisesti tulla ikivanhasta ”tyhjää tilaa”, onkaloa tarkoittavasta sanasta uu. Se johtaa suoraan ytimeen. Mieli on viisas ja tiputtaa muistista monet asiat, että väsymys saa suun vuoron vaatia lepoa. Visuaalisestikin uu:n pohjalle pudottuaan, on vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Uu:ssa voi kiikkua kuin kehdossa. Silloin myönnetään sairausloman tarve, haetaan apua ja otetaan omat tarpeet todesta.

Pitäisikö vai unelmoisiko

Suorittajat, pärjääjät, vastuunkantajat, hyvät ihmiset, jotka aina selviävät ovat karkulaissiemenille otollista maaperää. Kun mennään lujaa, kilometrejä ja suorituksia kertyy. Aamusta iltaan vauhdissa on tietoinen mitä vielä pitäisi, tekemättömien asioiden lista alkaa painaa ja itsensäkin näkee jonain muuna, mitä oikeasti on.
Toisinaan kitkemistä riittää niin paljon, että helpompi jatkaa entiseen malliin, kunnes tulee jokin muu yllyke pysähtymiseen. Joillakin toimii asioiden karsiminen, mutta paras apu on unelmoiminen. Sydämessä, vai missä kenelläkin, löytyy tieto mitä oikeasti haluaa tehdä, missä olla, mitä ajatella. Kuinka ottaa elämänsä vastaan? Omasta elämän käsikirjasta näiden sivujen avaaminen auttaa. Kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oikeiden ihmisten kanssa, ei ole ongelmaa uu:hun tipahtamisesta.

Suunta vauhtia tärkeämpi

Tavoitteet ovat unelmia, joille voi laittaa määräajan. Näin ohjelmoi itsensä toteuttamaan unelmia. Eräs ryhmä oli niin syvällä uu:ssa, että unelmien löytyminen hiukan kesti. Kuudesta yli 50-vuotiaasta naisesta jokainen teki muutoksen. Kolme vaihtoi alaa, yksi teki ratkaisun voimia vievässä ihmissuhteessa, kaksi alkoi harrastaa sitä, mitä aina oli halunnut tehdä, mutta ei ollut saanut aikaiseksi. Heille tuli suunta selväksi unelmoimalla. Tämän risteyksen löytyminen auttoi heitä pysyvästi. Suunnan tarkistus on tärkein asia, vasta sitten tulee liikkeelle lähtö. Ensimmäisen askeleen jälkeen haluaakin ottaa jo toisen.

Valo ja pimeä, kesä ja talvi, viha ja rakkaus, vale ja tosi – me pilkomme polariteetteihin maailmaa ymmärtääksemme, missä elämme. Yksi näkökulma on kuin maiseman katsomista ikkunasta, samasta talosta eri ikkunoista voi nähdä toisistaan poikkeavan maiseman. Oikeassaolemisen taakka pysäyttää keskustelun, vaikka yhdessä rakentamalla monesta viipaleesta tulisi laajempi todellisuus.

Toisen tontille

Miten mukava on puhua ihmisten kanssa, jotka ajattelevat asioista kuten minä. Se virittää ja syventää omien ajatusten arvoa, sitä jokainen kaipaa ja tarvitsee. Empatia vaatii joskus ottamaan askelia sellaiselle tontille, missä toteutuu eri arvot kuin itsellä. Se herättää kiukkua ja taistelunhalua näyttää toiselle, kuinka väärässä hän on. Siinä fokuksessa ei enää ole edes oma ”oikea”. Isossa mittakaavassa asetelma näkyy jokapäiväisissä uutisissa, kuinka pitkälle kollektiivisesti voimme mennä taisteluissa oman oikean puolesta.

Hento ajatus

Toimintaa on helppo arvostella, koska se on näkyvää ja sen seuraukset ovat usein konkreettiset. Toimintastrategian takana on aina historia, joka on sysännyt ajattelustrategian liikkeelle. Sitä on harjoiteltu pitkään, usein monen sukupolven ajan ja uskomukset ovat muuttuneet mielen sisäisiksi faktoiksi. Ymmärrys toisinajatteleviin tulee uskalluksesta astua toisen todellisuuden kartalle ilman omaa ”totta”. Sieltä pettymysten, pelkojen ja toiveiden maastosta löytyy pieni ja hento ajatus, joka on alkanut tallata polkua monien aivojen hermoverkkoihin, mistä se manifestoituu fyysisen maailman aavikoille ja keitaille. Ydinajatuksen löytyminen avaa sydämen empatian. Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin. Empatia pelastaa oikeassaolemisen taakasta ja haluun auttaa.

Navigaattori

Jo pelkkä yritys ymmärtää toisen todellisuutta, tuo monta viipaletta lisää omalle kartalle. Arvot kirkastuvat ja niiden pohjalta voi säätää navigaattoria kohti harmoniaa. Jokainen terapiaa tekevä kuulee asiakkaaltaan tavoitteiden asettelussa: Mielenrauha. Jos saman tavoitteen laajentaa koko runsaaseen seitsemään miljardiin elävään ihmiseen, se on: Maailmanrauha. Kirjoitetaan navigaattoriin tänään tuo sana ja katsotaan, mitä reittejä siihen valikoituu. Meissä on kollektiivista voimaa, kylvetään hento ajatus ja muistetaan kastella kukkaa eikä rikkaruohoa.