Archive for 27.12.2016

Seesam – leuat auki

Hammaslääkärit kurkistavat suoraan kollektiivisen stressin kammioihin ja toteavat, että lähes kaikki purevat nykyään hampaitaan. On yönarskuttelijoita,lukkopurijoita,turhan jauhajia, joiden leukanivelet ja hampaat kuluvat pinnoista ja juurista. Lisäksi seurauksena podetaan päänsärkyä, niska-hartiavaivoja, kasvokipuja, väsymystä ja muita stressin oireita. Varsin mielenkiintoinen tutkimusaihe olisi tämä kollektiivinen reagointi, mutta ohitan sen tässä ja annan vinkkejä omahoitoon. Ennen ei ollut yökiskoja ja olen jo parikymmentä vuotta tehnyt psyykkistä työskentelyä purijoiden kanssa. Nyt hampaat säästetään kiskoilla, mutta se on oireen hoitoa, joka ei suoranaisesti vielä tuo rentoutta ja vapauta aivoja stressiltä.

Suun alue – ”oma napa”

Aivot ovat monimutkainen tietokone, joiden kautta kulkeva data on suurelta osin tiedostamatonta. Motorista toimintaa säätelevät monet alueet ja yllättävän iso kapasiteetti on varattu suun, kasvojen, nielun ja leukojen alueelle. Syömme, puhumme, hengitämme, maistamme, suutelemme, nielemme, jauhamme, elehdimme, olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja osaamme lukea ilmeitä ja merkityksiä kasvojen sekä suun alueen toiminnan kautta. Se on meidän ”oma napamme”, joka säätelee henkiinjäämistä.
Emme huomaa näihin liittyviä toimintoja päivällä emmekä varsinkaan yöllä. Leukojen voima on suuri, sen kautta puretaan, mutta myös ylläpidetään stressiä.

Tunteita päin – ne eivät pure

Stressillä on negatiivinen kaiku, vaikka se pitää sisällään tärkeää tietoa – mikä pelottaa, vihastuttaa, turhauttaa ja näihin kaikkiin on vastaus, kun suostuu tunteisiin. (Ajatuksia näistä aiheista kirjoitan tulevissa ja edellisissä blogeissa.)
Puremisesta vastaavan sisäisen osan kanssa voi käydä dialogia. Keinoja on monia; kirjoittamalla, haastattelemalla, kuuntelemalla, mielikuvissa symbolityöskentelyllä ja etsimällä apua, jos omat keinot loppuvat. Tarkista myös uskomuksesi, voitko todella vaikuttaa kehoosi? Muuta ajattelusi mahdollistavaksi ja sitoudu siihen. Uusi ajattelu automatisoituu harjoittelemalla.
Tavoitetta ylläpitämään voi elävöittää hyvinvoivan itsensä, joka toimii myös ”konsulttina”. Kun sen ääntä oppii kuulemaan, sillä on paljon sanottavaa.

Täsmäkeinot purijalle

1. Opettele tunnistamaan leukojen voima ja rentouden tila. Todennäköisesti jännität myös päiväsaikaan leukojasi. Kiinnitä aluksi usein huomio leukaperiin – jännitä hiukan ja päästä rennoksi. Tunnista pienenkin jännityksen ja täydellisen rentouden välinen ero. Päivällä voit vaikuttaa asiaan ja opettaa rentoutumista itsellesi.
2. Kun huomaat rennot leukaperät, anna ”palkinto” itsellesi, joka alleviivaa onnistumisen tunteella toivottua tilaa. Se lisääntyy, mihin kiinnität huomion. Palkinto voi olla oma salasana, näitä olen kuullut:”rento”, ”höpsis”, ”seesam”, ”rauha”, ”pumpuli” jne. Onnistuminen ohjaa kehon toimintoja takaisin alkuperäisasetuksille, jonka ohjelmaan kuuluu vain tarkoituksellinen leukojen käyttö. Kun salasanaansa käyttää paljon, se toimii ohjeena. Kun et ehdi muuta, anna vain käskyksi leuoillesi oma salasanasi ja aivot alkavat yhdistää sen rentouden tilaan. Sanat ohjelmoivat todella tehokkaasti aivoja.
3. Informaatiota voi siirtää. Tunnista kehossasi rento kohta, kuuntele ja tunnistele sitä rauhassa. Mieli tulee avuksi – se antaa rennolle alueelle värin, anna sitten hiljakseen lupa ajatusten siirtää tämä väri leukaperiin, jolloin informaatio rentoudesta siirtyy miellyttävästi haluttuun kohtaan. Nukkumaan mennessä voi vain antautua rentoon värikylpyyn ja ohjeistaa keho käyttämään sitä koko unen ajan.
4. Olet oppinut jo päivisin tarkistamaan leukojasi ja antamaan motoriselle aivoalueelle käskyjä rentoudesta. Sama toimii kaikkina vuorokauden aikoina. Kun käväiset yöllä hereillä – tai lähes hereillä REM-unen jälkeen – tarkistat jo automaattisesti leukaperäsi.
5. Huomaa vaikutukset, oireiden vähentyminen, se kannustaa jatkamaan ja opettamaan takaisin rento ote leuoillesi.
6. Jos tulosta ei tule riittävästi, ota yökiskot, mutta jatka siitä huolimatta stressin kuuntelua ja purkua sekä rentouden opettelemista. Se vie sinut yhä enemmän kohti itseäsi. Hammaslääkäri hoitaa omaa sarkaansa, samoin fysioterapeutti ja psykoterapeutti. Hae vetoapua sieltä, mistä eniten tarvitset. Kokonaisuudesta vastaat itse. Olet laivasi kapteeni ja tiedät itse minne purjehdit.

img_1623

Joutomaiden hyvät haamut

Ajelin työmatkaa ja kuuntelin radiota. Matalan auringon keltainen valo venytti varjot maisemassa saduksi. Marko Leppäsen haastattelu ruokki ajatuksiani. Hän on kehittänyt esoteerisen maantieteen ja tehnyt siitä gradun vuonna 1994. Filosofia perustuu alueiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Polariteetit toimivat usein ihmismielessä plus- ja miinus- akselilla, joka tekee positiivisen houkuttelevaksi. Haastattelussa kävi ilmi, että keskus- ja periferia-alueet muodostavat kokonaisuuden, jotka keskenään ovat tasa-arvoiset.

Kartalla

NLP pohjautuu käsitykseen, että jokaisella on todellisuudesta oma karttansa. Se on muodostunut kokemuksista, tulkinnoista, arvoista ja uskomuksista. Kartta on henkilön oma selitys elämästä ja sen osa-alueista. Maastossa ollaan kokemassa. Siellä toisinaan on suuntaviittojen lisäksi myös kartta hukassa. Uusi kokemus rakentuu taas tulkintojen myötä kartalle. Radiohaastattelu sai minut tutkimaan mielen sisäistä karttaa.

Rauniot

Jokaisen kartalta löytyy myös raunioita. Sinne on kerrostumien alle jäänyt kipeitä kohtia, sukujen historiaa ja omia valintoja, joita toivoo, ettei olisi koskaan tehnyt. Raunioita vältellään, unohdetaan, hävetään ja jätetään periferiaan. Entä jos se on yhtä hyvä ja tärkeä kuten keskus, mihin jokainen pyrkii? Keskuksessa saa näyttää parastaan, menestyä ja olla pidetty.
Itsenäisyyspäivänä muistellaan sankareita ja jouluna viedään kynttilät haudoille. Ehdotan, että jätetään kuolleet rauhaan ja viedään kynttilät omille raunioille. Armahdetaan itsemme keskeneräisyydestä, tullaan kokonaisiksi ja vaihdetaan napojen paikkaa. Miinuksessa on plus ja plussassa miinus. Lakataan yrittämästä hyvyyttä. Annetaan eheydelle potentiaali ja otetaan kaikki voima käyttöömme. Tutustutaan itseemme uusin silmin.
Tervehditään kauniisti toisen raunioita ja ehjästä tulee arki, jonka ydin on pyhä.

Joutomaat

Raunioiden ympärillä on joutomaita, että ne pysyisivät kaukana keskuksesta. Mitä kaikkea kartalta löytyy, kun painopiste siirretään välillä kulkemattomille poluille, tiheikköihin ja soille, joista ei löydy pitkospuita? Haamut kiertelevät joutomaita. Ne ovat osa meitä, varjoja kuten C.G. Jung niitä kutsuu. Tuntemattomina ne kompastuttavat ja näyttäytyvät vastaantulijoissa ja vieraissa. Tuttuina piilotetut puolemme niveltyvät osaksi itseä ja muuttuvat viisaudeksi ja voimaksi.

img_0014