Tutkimukset ovat monilla aloilla vastatuulessa rahoitusten kanssa. Tiede muuttaa ja muovaa kuvaamme maailmasta siltä osin mitä tutkitaan. Uudet tutkimukset kumoavat vanhat käsitykset tai täydentävät niitä. Tieteen tehtävä on myös kyseenalaistaa ja ottaa uusia näkökulmia vakiintuneisiin olettamiin.
Onko nyt vallalla olevasta tiedosta tullut kaiken tiedon ylin vartija? Niitä asioita tutkitaan, jotka mahtuvat nykyiseen melko biologiseen käsitykseen ihmisestä. Siksi moni ilmiö jää ulkopuolelle tieteellisen raamin ja ja sen myötä myös virallisten suositusten.
Ihmiskäsitys
Mistä ihminen koostuu? Materiasta, ajatuksista, tunteista, perimästä, kulttuurista, hengestä, energiasta…? Pitkän työuran aikana olen nähnyt monia ammattilaisia, jotka painivat virallisen ja epävirallisen tiedon maastossa. Ammatillinen haaste voi olla iso lääkäreille, terapeuteille, hoitajille ja muillekin ihmisten kanssa työskentelevien arjessa. Miten antaa tilaa intuitiolle vai pysytäänkö valmiissa kaavoissa?
Oma tehtäväkenttä tulee näkyväksi sen ikkunan kautta, mistä katsoo ihmistä. Moni ammattilainen pohtii kuinka toteuttaa holistista ihmiskäsitystään, tai paremminkin kuinka voi olla toteuttamatta sitä. Moni ihminen hakee apua niiltä tahoilta, jotka vastaavat parhaiten heidän omaa ihmiskäsitystään. Olisiko turvallisempaa, että virallisen koulutuksen saaneet ihmiset voisivat levittää ammatillista toimintaansa laaja-alaisemmaksi?
Ajattelen, että ihmisellä on aina itsellään tieto, mikä häntä auttaa. Ammattilaisena voin monin eri menetelmin auttaa ihmistä löytämään hyviä kysymyksiä ja hänen omia vastauksiaan. Käytössä olevat hoitomenetelmät ovat tiukasti määritellyt ja joka maassa vielä omalla tavallaan. Suomessa ei suvaita helposti muita kuin käypähoitoja. Meillä virallinen taho on pystyttänyt muurin ”oikean” hoidon puolesta ja niputtanut muurin toiselle puolelle kaikki muut hoidot uskomushoidoiksi. Muurinvartijaksi on ehdotettu puoskarilakia.
Englanti, Saksa, Itävalta, Norja, Uusi-Seelanti ja moni muu maa sallii hoitojen yhdistämistä, siellä puhutaan täydentävistä hoidoista. Näin kaikki hoidot, niin viralliset kuin täydentävätkin, pysyvät vastuullisina ja mahdollisimman turvallisina.
Aikajanalla tapahtumia
Sata vuotta sitten vallitsivat aivan erilaiset hoitokäytännöt ja oman työurani (lähes 40 vuotta) aikana olen nähnyt myös monen asian muuttuneen. Muurin läpi tihkuu hitaasti viralliselle puolelle hoitoja, esimerkkeinä akupunktio, monet terapiamenetelmät, kuten EMDR ja lukuisia muita monilla hoidon sektoreilla.
Visioin seuraavia vuosikymmeniä eteenpäin ja uskon ihmiskäsityksen muuttuvan sellaiseksi, että voimme auttaa laaja-alaisin keinoin ihmisiä. Kaikki nykyiset tuhannet ja tuhannet ammattilaiset, jotka nyt kärsivät virallisten rajojen ja täydentävien menetelmien syvästä kuilusta, ovat lopulta uranuurtajia ihmiskuvan laajenemiseen. Tutkimusta pitäisi tehdä paljon ja rahoitukseen täytyy satsata myös kireämpinä aikoina.
Monesta ikkunasta
Hädässä olevan ihmisen kohtaaminen vaatii taitoa ja herkkyyttä. Kaikki käytettävissä oleva tieto ja osaaminen ammattilaiselta on hyödynnettävä. Mikä itse kullekin auttaa monimutkaisissa ongelmissa, ei ole kenenkään tiedossa heti. Avun hakijan ja auttajan kohtaamisesta alkaa useimmiten matka, jossa ammattilainen voi olla rinnallakulkijana.
Ihmisen aktiivinen osallistuminen tasapainoonsa ja paranemiseensa ovat avainasioita hyvinvointiin. Nykyinen tietämys yhä passivoi ihmistä virallisessa kentässä. Seurauksena voi olla pelkkää oireen hoitoa tai hoidon kohteena olevan syyllisyyttä siitä, ettei jaksa pitää huolta itsestään riittävästi. Pitäisi laihduttaa, syödä terveellisesti, liikkua, nukkua, elää stressittömänä, lista on loputon ja tietoa tulvii koko ajan lisää.
Näen, että useimmiten oireilu, jota hoidetaan, on loogista seurausta joistain asioista, kokemuksista ja niiden tulkinnoista ihmisen elämässä. Näihin asioihin pääsee käsiksi montaa reittiä ja pysyviä tai korjaavia muutoksia tulee sen kautta, että kohdataan ja hoidetaan juurisyitä eikä vain oireita. Brian Broom, erikoislääkäri ja psykoterapeutti, luennoi aiheesta ympäri maailmaa ja on kirjoittanut aiheesta kirjan Sairaus täynnä merkityksiä.
Ihmiskäsityksen laajentaminen kokonaisvaltaisemmaksi auttaa laventamaan virallisia hoitokäytäntöjä. Sen myötä vastuu kasvusta ja muutoksesta siirtyy sinne, missä se voidaan tehdä, ihmiselle itselleen. Ammattilaiset toimivat auttajina, asiantuntijoina, motivoijina, kun näkevät parantumisen avaimet edessään olevalla ihmisellä itsellään.