Kiukuttaa, pelottaa, ahdistaa, hävettää – kaikille tuttuja kokemuksia, joista yritetään päästä yli kukin omilla keinoillaan. Terapiatyössä nämä sisäiset osat tulevat näyttämölle. Useimmiten me työnnämme ne pois tai tuomitsemme varjopuolen tunteet ja reaktiot, ne eivät kuulu aikuisen viisaan ja tasapainoisen ihmisen elämään. Vai kuuluvatko sittenkin?
Kuuntele
Itselleni tutuin tapa on ajatella NLP:n perusolettamuksen kautta: Kaikella käyttäytymisellä on jokin myönteinen tarkoitus. Useimmiten toiminta palvelee kaikkia, mutta joskus se aiheuttaa sekaannusta ja tuhoa.
Jos joku ihminen kiukuttaa, voi hänen toimintansa sijaan tarkastella omaa tunnetta. Miksi toisen käytös tai olemus osuu minuun? Usein kiukun tehtävä on pitää huolta rajoista ja oikeudenmukaisuudesta. Kun löytää kiukun hyvän tarkoituksen, voi itse valita keinoja löytää muita tapoja pitää huolta rajoistaan kuin raivoamalla. Kiukku talttuu helposti.
Pelot kuuluvat elämään. Niiden tarkoitus on ennakoida ja pitää huolta turvallisuudesta. Paniikkikohtaukset ja irrationaaliset pelot saavat meissä aikaan hurjia reaktioita, joille järjellä ei voi tehdä paljoakaan.
Usein ihmiset tuskastuvat ja kyllästyvät siihen sisäiseen osaansa, joka vaatii niin paljon turvallisuutta. Asiantuntija pitää luentoja ja esityksiä, eikä kukaan tiedä, kuinka rajoilla hän on jännittämisen ja pelkonsa kanssa. Tai jotain voi pelottaa jokin paljon pienempi asia aivan yhtä voimakkaasti.
Jos laittaa dialogin poikki itsensä kanssa, turvattomuus kasvaa ja pelot lisääntyvät. Kierre jatkuu, kunnes kuuntelee lempeästi pelkäävää puoltaan.
Häpeä on kaikkein petollisin loukku, koska se jättää ihmisen kaiken hyvän ulkopuolelle. Häpeä osuu itseen, kun taas huono omatunto kohdistuu usein terveellä tavalla omiin tekemisiin, joita on hyvä punnita ja sitten seuraavassa tilanteessa oikaista ja tehdä paremmin.
Häpeän pohjalla on kokemus: En ole hyväksytty enkä rakastettu. Se johtaa arvottomuuden kokemukseen, joka ohjaa rakkauden kerjäläiseksi, jolloin kaiken toiminnan takana on salainen agenda – hyväksykää minut. Ja pettymyksiä on luvassa, koska mikään ei riitä ja kokemukset tulkitaan kuitenkin aina saman kaavan mukaan.
Kun itse ei hylkää itseään, voi kuulla häpeää kantavan sisäisen osan hyvän tarkoituksen. Usein se on halu olla hyväksytty, arvostettu ja rakastettu. Sihen on jokaisella ihmisellä tarve ja oikeus.
Uudet ohjelmat
Meillä on monia sisäisiä osia, jotka keskustelevat keskenään ja auttavat toisiaan. Joukossa voi olla sellaisia puolia, joilla on vanhentuneet ajatus- ja toimintastrategiat, usein lapsuudessa opittuja. Ne voivat olla piilossa ja tietyt tilanteet nostavat ne esiin. Silloin ihminen on hämmentynyt ja väsynyt, kun aina sortuu samaan – kiukutteluun, itsensä vähättelemiseen, mahdollisuuksiensa sabotoimiseen jne. Lopputulos: Aina minulle käy näin!
Elämän käsikirjassa on aina puhdas sivu. Vanhat tavat toistuvat ja historiamme kirjoittaa tulevaisuutta, jos siihen ei tee uusia merkintöjä. Muutos tulee siitä, että kuuntelemme, mitä hyvää reaktiomme takana on. Auttavia osia löytyy paljon. Olemme monikerroksisia ja joustavia oppimaan uudenlaisia tapoja toteuttaa hyvää tarkoitusta.
Untuvikkona
Kiukulla reagoiva voi opetella kertomaan, mikä tuntuu pahalta ja mitä itse tarvitsee. Häpeästä puhuminen haihduttaa tunnetta ja saa ihmiset kohtaamaan arvostavasti toisiaan ja näkemään itsensä kauniimmin suhteessa muihin ihmisiin.
Altistaminen on tärkeää, kun opettelee hyvän tarkoituksen toteutumista uudella tavalla. Aluksi ei vielä ole rutiinia ja vanhat tunteet nousevat. Tämä on tärkeä ja hieno vaihe, suostua untuvikoksi. Se on kasvun potentiaalia ja tuottaa iloa pienestäkin edistymisestä.
Vetoapua kannattaa hakea, jakaa jonkun kanssa onnistumisia ja kiitellä niistä itseään. Sisäinen puhe alkaa automatisoitua lempeämmäksi ja vanhat reaktiot tulevat ymmärrettäväksi myötätunnon avulla. Kaikilla niillä on oma historiansa, emme me huviksemme ala kompuroida. Se on ollut joskus ainoa tapa selvitä. Onneksi nyt on mahdollisuuksia toteuttaa tarkoitustaan toisin.
Isot mittakaavat
Maailmassa on sotia ja etujaan ajavia ryhmiä, joiden arvot kaukaa katsottuna ovat käsittämättömät. Rauhan välityksessä tärkeää olisi nostaa esiin, mikä hyvä tarkoitus on näin äärimmäisen käyttäytymisen takana. Vastaan tulee valta, oikeassa olemisen vakaumus, eriarvoisuus ja kaikenlaiset sumut, jotka verhoavat syvempää tarkoitusta.
Pohjalta löytyy asian ydin: elää ihmisarvoista elämää, kokea turvallisuutta, tulla hyväksytyksi mielipiteineen, saada ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus. Näiden hyvien asioiden takia tehdään kauheita asioita myös isossa mittakaavassa. Sama lääke auttaa niin ryhmiä kuin yksilöitä: Miten kuulla hyvä tarkoitus ja millä uudella ja rakentavammalla keinoilla toteuttaa se.
