Archive for Author Terhi Vedenkivi

Vettä keveämpänä

Lämmin vesi ottaa vastaan ja antaa unohtaa omat rajat. Kelluminen onnistuu vain täydellisellä antautumisella. Rentona vailla selkärangan tukea, katse kohti taivasta ja korvat toisessa todellisuudessa. Kesän yksi ihanuus, jota sain opetella monta vuotta, kun päkitin vastaan pinnalla pysyttelemällä.

Veden varaan antautuminen on hyvä metafora muotisanalle: resilienssi. Lyhyesti se tarkoittaa ihmisen kykyä ottaa omat voimavarat käyttöön joustavasti. Erityisesti joustavuutta kysytään yllättävissä muutoksissa tai tilanteissa mitä haluaisi välttää, mutta se ei ole mahdollista.

Muutosketteryys

Nykysuomen sanakirja vuodelta 1966 kuvailee ketteryys sanalle merkityksen: Monta kertaa saa olla ketteränä sauvoessaan venettä väkevissä virrankorvissa. Kuinka paljon tuota herkeämätöntä ketteryyttä tarvitaankin, aktiivista toimintaa, selviytymistä ja uuden oppimista, mutta sitä ennen yksinkertaista antautumista muuttuneeseen tilanteeseen.

Suostuminen siihen, mille et voi itse mitään, voi tuntua ensin halvaantumiselta. Oma vaikutusmahdollisuus näyttää vähäiseltä ja monissa muutoksissa juuri näin onkin.

Tavoitehakuisessa maailmassa on viisasta erottaa, mihin panostaa energiansa. Suunta pysyy hyvänä, kun itse voi olla ohjaimissa. Osa elämän suurista muutoksista tulee lupaa kyselemättä, sairastumiset, menetykset ja muut ennalta arvaamattomat mutkat laittavat ketteryyden lujille

Luopumista

Resilienssiin voisi laatia reseptin: Suostuminen, irtipäästäminen, sopeutuminen ja uudelleen suuntautuminen.

Ensimmäisestä askeleesta puhutaan muutosketteryydessä vähän tai ei olleenkaan. Suostuminen pohjautuu hyväksymiseen ja lopulta luottamukseen, että on turvassa, elämässä ja kuolemassa.

Kun hanskat putoavat käsistä, muutosresilienssi on alkanut. Antautuminen on kivuttomin tie, vaikka hanttiin laittamista ja sisuakin opetetaan. Kelluntavaiheessa ponnistelu tuottaa pelkkää harmia. On hyvä erottaa tilanteet, milloin mennään sisulla ja milloin hyväksytään todellisuus sellaisena kuin se on.

Suostuminen antaa luvan luopua. Helpottavaa, kun ei tarvitse hukata voimiaan, vaan voi levätä ja kokea, kuinka luopuminen antaa tilaa nähdä asioita toisin. Kukin voi omaan tahtiinsa sopeutua muutoksiin, sekä toivottuihin, että yllättäviin.

Kellu ja katso pilviä, vettä ja syvää pohjaa. Olet oikeassa paikassa. Itsessäsi.

Hölynpölyä korvissa

Maailman monet äänet soittelevat meitä. Linnunlaulu ja veden liplatus tuntuvat miellyttäviltä. Liikenne sävyttää kaupunkia ja peittää luonnon äänet. Kauppakeskuksien ilmatilan valtaa desibelien kaaos. Joka putiikissa jytää oma musiikki, kahviloissa ihmisten aiheuttamat äänet tunkeutuvat korviin.

Avokonttorit ovat monelle kauhistus. Tiedän useita työpaikan vaihtajia, jotka eivät ole kestäneet meteliä. Tutkija Julian Treasure kertoo, kuinka kehomme värähtelee äänistä. Olemme yksilöllisiä sointuja maailman sinfoniassa. Melu lisää stressihormonia ja miellyttäviksi koetut äänet rauhoittavat.

Aivot pystyvät ottamaan vastaan vain rajallisen määrän ääniärsykkeitä. Joskus joudumme pinnistelemään mitä kuulemme ja siksi väsymme.

Meidät on opetettu virittymään musiikilla. Elokuvat ja luonto-ohjelmat nostavat jännitystä, tehostavat toimintaa ja tarjoavat helpotusta. Joskus äänet vievät huomion liikaa ja alleviivaavat tarinan kulun, määräävät ja ohjailevat tunteita.

Hälytystila

Aivotutkija Minna Huotilainen sanoo, että jatkuvat melu vie meitä kohti hälytystilaa. Olemme ylivirittyneitä ja reagoimme kaikkeen mitä ympärillämme tapahtuu. Muisti pätkii ja elimistö kuormittuu. Useimmiten emme edes itse huomaa, kuinka paljon taustaäänet meitä häiritsevät.

Hälinä voi johtaa myös siihen, että menetämme hiljaisuuden. Se alkaa tuntua omituiselta eikä siinäkään enää pysty keskittymään.

Helsingin Yliopiston dosentti Outi Ampuja on tutkinut ympäristömelua. Siitä johtuvat terveyshaitat näkyvät vasta viiveellä. Siksi monia terveyshaittoja ei ole riittävästi yhdistetty melulle altistumiseen. Melu vähentää vastustuskykyämme ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Tauko

Hiljaisuus ruokkii luovuttaa ja rauhoittaa. Kun ihminen vain on eikä ympärillä tapahdu paljoakaan, aivoissa aktivoituu niin sanottu joutokäyntiverkosto, joka synnyttää uusia oivalluksia. Tähän me tarvitsemme hiljaisuutta tai vain luonnonääniä.

Terapeuttina olen opetellut jakamaan hiljaisuutta asiakkaan kanssa. Ei huolta miten sen täyttäisi, voimme yhdessä asettua luottamukseen. Silloin asiakas usein menee asiansa ytimeen. Hiljaisuus houkuttelee oleellisen esiin, kun alitajunta saa tilaa.

Eräs tunnettu suomalainen kapellimestari meni lounaalle ravintolaan, jossa taustamusiikki soi kovaa. Hän pyysi tarjoilijaa sulkemaan radion, mutta tämä kieltäytyi oletuksella, että
muut asiakkaat halusivat kuunnella. Kapellimestari nousi ylös ja huusi: ”Kuka haluaa kuunnella musiikkia nyt näin lujaa, käsi ylös!” Kukaan ei nostanut kättään ja tarjoilija sammutti radion.

Tarinan kertoi musiikkilääketieteeseen erikoistunut korvalääkäri Miikka Peltomaa. Hänen mielestään hiljaisuus on ihmisoikeuskysymys, jota emme osaa vaatia.

Sshhh

Olemme oppineet kuiskaamaan ja puhumaan tarvittaessa myös hiljaa. Korona sanoi maailmalle sshhh… Lentokoneet jäivät kentälle, liikenne hiljeni, kaupat ovat hiljaisia. Kuinka voimme saada jatkossa edes jotain tästä hiljaisuudesta, kun palaamme kukin kuplistamme takaisin yhteiseen maailmaan.

Olen pyytänyt isoa kauppakeskusta varaamaan yhden hiljaisen päivän viikossa niille, jotka haluavat itse valita musiikkinsa ja missä sitä kuuntelevat. Kuulutusten volyymin voi sinä päivänä laskea matalaksi.

Kaikkien ohjelmien tuottajat, teille pyyntö: Kun on puhetta, samaan aikaan ei tarvita taustamusiikkia. Eniten rasittaa koneella tehty syntikkamatto, jonka alla puheesta katoavat sävyt.

Annetaan lapsille mahdollisuus linnunlauluun ja kuulla kuiskaus. Jaetaan hiljaisuus silloinkin, kun korona on ohi. Annetaan itsemme instrumenteiksi luonnolle ja kuunnellaan kaunista sinfoniaa, joka soi kaikissa soluissamme.

Kuva: Liisa Salmenperä

Kutsu iloon

Emme enää tiedä maailman muista tapahtumista, koska media on valjastettu koronauutisille. Joka päivä tulee uusia käänteitä. Jos olisimme muutama kuukausi sitten saaneet kuunnella minuutin tämän päivän uutisia, emme olisi käsittäneet, mistä on kysymys. Rajoja, viruslinkoja, listoja sairastuneista, kuolleista ja kovista rajoituksista, miten maailma voi muuttua näin?

Hälinää

Poikkeustilanne paljastaa voimavaramme ja heikkoutemme. Jos ei pidä omasta seurastaan, saattaa huomata sekava hälinää. Sumu nousee omasta sisäisestä maailmasta, jota ei pääse pakoon. Nyt on aikaa tutustua itseensä, levätä ja laskea velvollisuudet matalaksi.

Työnohjaajana olen kuullut kiihtyvässä karusellissa työskentelevien kaipaavan vapaata. Tosin juuri nyt monet työskentelevät sellaisessa vauhdissa, että voi vain syvällä arvostuksella toivoa heille voimia ja myös riittävää korvausta työstään.

Uutiset saavat levottomaksi ja pelko omasta tai läheisten puolesta voi kasvaa niin isoksi, että mahdollisuus hiljaisuuteen jää hyödyntämättä. Juuri siksi tarvitsemme nyt toisiamme.

Vauhdin hidastuminen

Viipyilyä ja oleilua, yhteinen tilanteemme tarjoaa mahdollisuuden lepoon. Omassa seurassa viihtyminen avaa uusia ajatuksia ja luovuutta. Vaihtoehdot, joita ei arjen ruutineissa huomata, alkavat näyttäytyä mahdollisuuksina. Parhaimmillaan voimme hyödyntää hiljaiselon ja silloin todennäköisempää on, ettemme sairastu.

Hyvä saa mahdollisuuden monin tavoin. Yhteydenpito on monella lisääntynyt videopuheluilla. Itsekin vietin juuri viiden ystävän kanssa Skype-illan kukin omissa kodeissaan. Ulkoilu on tuntunut hyvältä, normiarkena oli pakko ehtiä lenkille. Erään luovan ihmisen kanssa minulla on runohaaste, annamme toisillemme viisi sanaa, joista kirjoitamme runon tai laulun. Aivot pysyvät hyvässä vireessä ja yhteys saa monia merkityksiä.

Etiikkaa vai etikkaa

Onko kriisin keskellä lupa nauttia sen tuomista mahdollisuuksista? Kuka luvan voi antaa? Pitääkö olla huolissaan? Näitä kysymyksiä on hyvä pohtia, silloin voi itse valita vastauksia. Näinkö helposti uutisvirta vetää pelkoon, etikalla maustettuun toivottomuuteen?

Voimme yhdessä sopia, että ne joilla on mahdollisuus ottaa rennosti, saavat siitä nauttia ja voimaantua. Kun uusi puhdas sivu kääntyy, parempi on jatkaa uudistuneena, mahdollisimman lähellä parasta versiota itsestään. Näin saamme maailmaamme rakennettua kirkkaammaksi.

Runohaasteen sanat sinulle: pian, raaka, haljeta, pöly, ilo

Mörköjen viestit

Kiukuttaa, pelottaa, ahdistaa, hävettää – kaikille tuttuja kokemuksia, joista yritetään päästä yli kukin omilla keinoillaan. Terapiatyössä nämä sisäiset osat tulevat näyttämölle. Useimmiten me työnnämme ne pois tai tuomitsemme varjopuolen tunteet ja reaktiot, ne eivät kuulu aikuisen viisaan ja tasapainoisen ihmisen elämään. Vai kuuluvatko sittenkin?

Kuuntele

Itselleni tutuin tapa on ajatella NLP:n perusolettamuksen kautta: Kaikella käyttäytymisellä on jokin myönteinen tarkoitus. Useimmiten toiminta palvelee kaikkia, mutta joskus se aiheuttaa sekaannusta ja tuhoa.

Jos joku ihminen kiukuttaa, voi hänen toimintansa sijaan tarkastella omaa tunnetta. Miksi toisen käytös tai olemus osuu minuun? Usein kiukun tehtävä on pitää huolta rajoista ja oikeudenmukaisuudesta. Kun löytää kiukun hyvän tarkoituksen, voi itse valita keinoja löytää muita tapoja pitää huolta rajoistaan kuin raivoamalla. Kiukku talttuu helposti.

Pelot kuuluvat elämään. Niiden tarkoitus on ennakoida ja pitää huolta turvallisuudesta. Paniikkikohtaukset ja irrationaaliset pelot saavat meissä aikaan hurjia reaktioita, joille järjellä ei voi tehdä paljoakaan.

Usein ihmiset tuskastuvat ja kyllästyvät siihen sisäiseen osaansa, joka vaatii niin paljon turvallisuutta. Asiantuntija pitää luentoja ja esityksiä, eikä kukaan tiedä, kuinka rajoilla hän on jännittämisen ja pelkonsa kanssa. Tai jotain voi pelottaa jokin paljon pienempi asia aivan yhtä voimakkaasti.

Jos laittaa dialogin poikki itsensä kanssa, turvattomuus kasvaa ja pelot lisääntyvät. Kierre jatkuu, kunnes kuuntelee lempeästi pelkäävää puoltaan.

Häpeä on kaikkein petollisin loukku, koska se jättää ihmisen kaiken hyvän ulkopuolelle. Häpeä osuu itseen, kun taas huono omatunto kohdistuu usein terveellä tavalla omiin tekemisiin, joita on hyvä punnita ja sitten seuraavassa tilanteessa oikaista ja tehdä paremmin.

Häpeän pohjalla on kokemus: En ole hyväksytty enkä rakastettu. Se johtaa arvottomuuden kokemukseen, joka ohjaa rakkauden kerjäläiseksi, jolloin kaiken toiminnan takana on salainen agenda – hyväksykää minut. Ja pettymyksiä on luvassa, koska mikään ei riitä ja kokemukset tulkitaan kuitenkin aina saman kaavan mukaan.

Kun itse ei hylkää itseään, voi kuulla häpeää kantavan sisäisen osan hyvän tarkoituksen. Usein se on halu olla hyväksytty, arvostettu ja rakastettu. Sihen on jokaisella ihmisellä tarve ja oikeus.

Uudet ohjelmat

Meillä on monia sisäisiä osia, jotka keskustelevat keskenään ja auttavat toisiaan. Joukossa voi olla sellaisia puolia, joilla on vanhentuneet ajatus- ja toimintastrategiat, usein lapsuudessa opittuja. Ne voivat olla piilossa ja tietyt tilanteet nostavat ne esiin. Silloin ihminen on hämmentynyt ja väsynyt, kun aina sortuu samaan – kiukutteluun, itsensä vähättelemiseen, mahdollisuuksiensa sabotoimiseen jne. Lopputulos: Aina minulle käy näin!

Elämän käsikirjassa on aina puhdas sivu. Vanhat tavat toistuvat ja historiamme kirjoittaa tulevaisuutta, jos siihen ei tee uusia merkintöjä. Muutos tulee siitä, että kuuntelemme, mitä hyvää reaktiomme takana on. Auttavia osia löytyy paljon. Olemme monikerroksisia ja joustavia oppimaan uudenlaisia tapoja toteuttaa hyvää tarkoitusta.

Untuvikkona

Kiukulla reagoiva voi opetella kertomaan, mikä tuntuu pahalta ja mitä itse tarvitsee. Häpeästä puhuminen haihduttaa tunnetta ja saa ihmiset kohtaamaan arvostavasti toisiaan ja näkemään itsensä kauniimmin suhteessa muihin ihmisiin.

Altistaminen on tärkeää, kun opettelee hyvän tarkoituksen toteutumista uudella tavalla. Aluksi ei vielä ole rutiinia ja vanhat tunteet nousevat. Tämä on tärkeä ja hieno vaihe, suostua untuvikoksi. Se on kasvun potentiaalia ja tuottaa iloa pienestäkin edistymisestä.

Vetoapua kannattaa hakea, jakaa jonkun kanssa onnistumisia ja kiitellä niistä itseään. Sisäinen puhe alkaa automatisoitua lempeämmäksi ja vanhat reaktiot tulevat ymmärrettäväksi myötätunnon avulla. Kaikilla niillä on oma historiansa, emme me huviksemme ala kompuroida. Se on ollut joskus ainoa tapa selvitä. Onneksi nyt on mahdollisuuksia toteuttaa tarkoitustaan toisin.

Isot mittakaavat

Maailmassa on sotia ja etujaan ajavia ryhmiä, joiden arvot kaukaa katsottuna ovat käsittämättömät. Rauhan välityksessä tärkeää olisi nostaa esiin, mikä hyvä tarkoitus on näin äärimmäisen käyttäytymisen takana. Vastaan tulee valta, oikeassa olemisen vakaumus, eriarvoisuus ja kaikenlaiset sumut, jotka verhoavat syvempää tarkoitusta.

Pohjalta löytyy asian ydin: elää ihmisarvoista elämää, kokea turvallisuutta, tulla hyväksytyksi mielipiteineen, saada ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus. Näiden hyvien asioiden takia tehdään kauheita asioita myös isossa mittakaavassa. Sama lääke auttaa niin ryhmiä kuin yksilöitä: Miten kuulla hyvä tarkoitus ja millä uudella ja rakentavammalla keinoilla toteuttaa se.

Tuulihaukan untuvikko

Parvessa tapahtuu

Mietiskelin vuoden lopulla seuraavan blogin aihetta katsoessani ajankohtaista politiikan ohjelmaa. Ystävällisyys ja hyvät käytöstavat tuntuivat sopivalta aiheelta, koska ne pohjaavat empatiaan. Sen kautta voi yrittää ymmärtää erilaisia näkökantoja. Vasta-argumentitkin voivat olla perustellumpia eivätkä toista halventavia.

Presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomion uudenvuoden puheessaan siihen, kuinka kohtelemme ja kunnioitamme toisiamme. Ilahduin aiheesta.

Seuraavaksi kuulin radiosta sattumalta positiivisen kasvatuksen tutkijan Kaisa Vuorisen haastattelua, jossa hän totesi, että 20-luku tulee nostamaan mukavuuden voimavaraksemme. On luonnollista, että haluaa toimia toisten hyväksi. Se on sydämen sivistystä. Arjessa on tavallista olla kohtelias ja ystävällinen pienissäkin kohtaamisissa. Hienoa!

Ajatukset pulppuavat

Oletko kokenut saman? Ajattelet jotain asiaa ja huomaat hetken päästä, että moni muu on tutkinut samaa ja saat paljon informaatiota täydentämään omaa ymmärrystäsi. Ajatukset materialisoituvat ja tulevan ajankohtaisiksi.

Silloin koen olevani keskellä itseäni, energisoidun ja usein toimintaani tulee jotain pientä muutosta. Olen imussa, valitsemieni ajatusten siivittämänä.

Meillä on halu löytää samoin ajattelevia, joiden kanssa voi vahvistaa näkemyksiään. Yhtä tärkeitä ovat ne, jotka tuovat erilaisen näkökulman. Sen peilin kautta voi kirkastaa ja testata omaa ajatteluaan ja harjoitella ystävällisyyttä silloinkin, kun vastapuoli ei ota sitä agendakseen. Tämä haaste antaa mahdollisuuden kasvuun, sekä rohkeutta asiansa esittämiseen.

Kriittinen massa

Fysiikasta tuleva käsite on tuttu myös elämään sovellettuna ilmiönä. Kun riittävä määrä ihmisiä ajattelee tietyllä tavalla, käynnistyy muutos. Edellisellä viikolla kukaan ei arvannut, että Berliinin muuri kaatuu. Kriittinen massa oli saavutettu ja tapahtumat olivat mahdollisia.

Meillä jokaisella on paikkamme ja valitsemme mitä ajatusta kylvämme maailmaan. Ihanaa olla kuin hiekanjyvä rannalla tai yksi silli parvessa, kaikella on tarkoituksensa, kun seisoo arvojensa takana. Mitä enemmän meitä on tekemässä 20-lukua ystävällisyyden ja empatian ajaksi, sitä varmemmin se toteutuu. Saamme iloisen vuosikymmenen, vielä paremman kuin sata vuotta sitten.

Alkuvuosina aloittaessani blogien kirjoittamista, kirjoitin Hymy päivässä -teemasta. Moni muukin on sitoutunut ystävällisyyteen, niin paljon olen kohdannut kohteliaisuutta ja empatiaa. Kiitos siitä teille kaikille!

Pixabayn kuvapankista Atlantis

Nurja ja näkyvä

Elämä näyttää joskus siltä mitä viimeiseksi toivoisi. Unelmat karkasivat käsistä, ihmiset eivät kulkeneet rinnalla ja omat parhaat puolet jäivät käyttämättä. Peilistä katsoo pettynyt tyyppi, joka yrittää ratkaista, kuinka jatkaa eteenpäin. Kenelle tästä kaikesta voi valittaa? Kohteita usein löytyy ja solmuja tulee lisää.

Kääntöpuoli

Nykyään on monenlaista valmentajaa menestymiseen, tekemään tavoitteita ja saavuttamaan hyvää. Se on kuin ristipistotyötä kankaalle, itse voi valita kuvan ja alkaa tehdä töitä. Omat mahdollisuudet kannattaa aina käyttää ja vaikuttaa elämän kulkuun.

Joskus elämä yllättää ja kankaan nurja puoli kääntyy solmuineen ainoaksi todellisuudeksi ilman tavoiteltavaa kuvaa. Tapahtuu menetyksiä, sairastumisia tai voimien mitoitus ei osu kohdalleen. Näille taipaleille on eri lainalaisuudet, eikä niihin valmenneta, vaikka juuri sitä taitoa eniten tarvitsisimme. Kuinka kohdata pettymykset ja murusiksi särkyneet toiveet?

Myllyyn oikeat ainekset

Arvostettu oppi-isäni Martti Lindqvist sanoi: ”Jos laitat paskaa myllyyn, sitä sieltä tulee ulos. Kannattaa valita ainekset tarkasti, mitä prosessoi.” Kiukku täytyy hienontaa ja käyttää voimaksi, muuten se lukitsee katkeruuteen. Sen jälkeen on vapaampi vain hyväksymään. Mitä? Kuinka voi hyväksyä kaiken kurjuuden, minkä kohtaa?

Olen koko työurani kulkenut ihmisten rinnalla juuri näissä vaikeissa mutkissa. Havaintojeni pohjalta tiedän, että he voivat parhaiten, jotka hyväksyvät tosiasiat. Hyväksyminen on kaukana alistumisesta, jonka sisällä on siemen kapinaa ja entiseen juuttumista. Suru on lahja ihmisille, sopiva työkalu, joka päästää irti siitä, mitä ei enää ole. Sen jälkeen on vapaa valitsemaan, mitä myllyynsä laittaa, mikä tuo uutta menetetyn tilalle.

Puhdas sivu

Hyväksyminen avaa elämän käsikirjaan uuden sivun. Silloin on aika suunnitella, rakentaa ja tehdä taas töitä. Hiljaiseksi viisaudeksi jää hyväksymisestä saatu vapaus uuteen mahdollisuuteen ja joustavuus löytää uusia reittejä, ihmisiä ja unelmia.

Hyväksyminen avaa elämän käsikirjaan uuden sivun. Silloin on aika suunnitella, rakentaa ja tehdä taas töitä. Hiljaiseksi viisaudeksi jää hyväksymisestä saatu vapaus uuteen mahdollisuuteen ja joustavuus löytää uusia reittejä, ihmisiä ja unelmia.

Koska en ole mestari itsekään, sitoudun tulevan vuoden oppiläksyyni, hyväksymiseen. Otan vastaan, mitä elämä antaa ja ompelen niistä aineksista kuvaa, joka on helpoimmin toteutettavissa. Edellisistä haasteista opittu tieto auttaa: Mahdollisimman pienellä ponnistuksella mahdollisimman suureen lopputulokseen! Se pitää yllä joustavuutta ja luottamusta siihen, että elämä tarjoaa välillä myös helpompia reittejä.

Ompelija Kalevankankaan hautausmaalla
Ompelija Kalevankankaan hautausmaalla

Olenko sillalla kerettiläisenä

Keskustelu kuhisee taas, mikä on oikein tai väärin ihmisten parantumisen kentällä. Suomessa virallinen taho pitää huolta, että kaikki tarvitsevat saisivat tutkitusti hyvää hoitoa. Kaikessa se ei päde, kuten olemme saaneet todeta esim. vanhusten pitkäaikaishoidossa ja loputtoman pitkissä jonoissa hoitoihin. Toisaalta ”väärin” keinoin parantuminen on nimetty uskomushoidoksi, joka voi johtaa pahimmillaan auttajien ammattinimikkeiden purkuun ja rangaistuksiin. Joiissain tapauksissa nämä raja-aidat ovat tarpeen, mutta nyt kahtiajakautuminen menetelmien osalta on yhtä risainen kuin maailmanpolitiikka.

Ihmiskäsitys määrittelee

Virallinen, ”oikea” tutkimustieto perustuu pääsääntöisesti biologiseen ihmiskäsitykseen. Sen pohjalta rahoitetaan tutkimuksia ja lisäksi taloudellisin intressein esim. lääketeollisuuden etuja.

Nykyään paljon laajempi ihmiskäsitys on tullut ymmärrettäväksi. Monet ihmiset katsovat holistisemmin elämäänsä kehossa. Siltä pohjalta on jo tutkimuksia hoidoista, tosin rahoituksia näihin ei juurikaan ole. Mitä ja miten tutkitaan, sen mukaisia tuloksia saadaan.

Kirjoitin blogiini 12.6.2014 Sairaus kertoo tarinaa, kuunneltuani immunologian erikoislääkäri / psykoterapeutti Brian Broomin kaksipäiväistä luentoa Tampere-talossa ja luettuani hänen kirjansa. Se avasi paljon sitä, mitä itse lähes 40 vuoden ajan terveydenhuollossa toimineena olen nähnyt. Kaikki kokemukset ihmisen elämässä heijastuvat kehoon.

Moni menetelmä on aluksi ollut kiellettyjen listalla, mutta tullut käyttöön toimivuutensa ja riittävän tutkimuksen siivittämänä. Näistä esimerkkeinä akupunktio, rentoutus pelkoihin, viimeisimpänä hammaslääkäripelkoon ja EMDR-traumaterapia, jota itsekin teen, sekä monia muita.

Toinen blogini Viisautta mikroskoopin alla 29.3.2019 avaa solubiologi Bruce H. Liptonin käsitystä ja perusteluja ajatusten voimasta soluissamme. Tämä auttoi minua ymmärtämään, miksi monet ihmiset myös vastaanotollani ovat parantuneet useista fyysisistä vaivoistaan. Oire on viesti jostain, jonka löytäminen tuo mahdollisuuden tehdä muutos eikä vain himmentää oiretta. Se muuttaa elämää syvemmällä tasolla ja tuo useimmiten tyytyväisyyttä ja henkilökohtaista merkityksellisyyttä.

Ajatus luo

Perimämme ja olosuhteiden vaikutusta en kiistä, mutta ajatus on työkalu, jolla vaikutetaan hyvinvointiin. Mitä ikinä ihmiselle tapahtuukaan, hänellä on aina mahdollisuus löytää oma tontti: kuinka suhtautua tapahtumiin. Anteeksiantaminen ja irtipäästäminen ovat tehokkaat työkalut päästä epäoikeudenmukaisista kokemuksista eteenpäin. Siihen riittää ajatukset.

Hyvät uskomukset elämästä, itsestä ja toisista ihmisistä tuovat toiveikkuutta ja myötätuntoa. Ne herättävät voimia tasapainoon ja intuition kuulemiseen, jolloin voi löytää reittejä ja suuntaa elämäänsä. Usein oireet toimivat tienviittoina, eivätkä vain kiusankappaleina.

Ajatus luo toimintastrategian, joka alkaa tulla rutiiniksi elämään. Miksi ei ohjelmoisi hyväksyvää ja mahdollistavaa tapaa elää? Se toimii aina. Ensimmäinen askel on hyväksyä se, mitä nyt on. Siihen todellisuuteen voi rakentaa omaa elämää niillä edellytyksillä, mitkä ovat käytössä. Usein ne lisääntyvät joka askeleella.

Monet huomaavat prosessissa oireilunsa vähenevän. Olen nähnyt ahdistusten ja masennusten helpottumisen lisäksi migreenien harventuneen, vuosien unettomuuksien parantuneen, kroonisten kipujen kadonneen ja vieläkin ihmeellisempää. Joskus ajatus tarjoaa sisäisen rauhan tai kiitollisuuden eletystä elämästä viimeisellä suoralla. Kaikki eivät parane lääketieteen, eivätkä minkään hoidon tai ihmeen kautta, mutta jokainen kohta polulla voi olla täynnä merkitystä ja helpotusta.

Silta tulevaan

Suomi ei ole edistyksellinen maa vaihtoehtoisten hoitojen hyväksymisessä. Meillä ei sallita täydentävän hoidon käsitettä, vaan jako on jyrkkä ja kuilu syvä. Itse olen virallisen nimikkeen edustaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, EMDR-terapeutti (käypähoitoihin sisältyvä terapia), NLP-psykoterapianopinnot (3v.) suorittanut, jota Suomessa ei hyväksytty viralliseksi psykoterapiaksi, mutta monessa muussa maassa se on virallisten psykoterapioiden listalla ja käytössä. Lisäksi teen EFT-terapiaa, jota moni terapeutti käyttää täydentävänä hoitona ja sitä voi jo opiskella Suomessa. Hypnoosihoidot avaavat usein hoitohuoneeni divaanilla ihmisten valtavat voimat eheytymiseen kaikilla tasoilla.

Toimin vaihtoehtoisen ja virallisen ihmiskäsityksen väliin rakennetulla sillalla, eikä toistaiseksi ole ollut uhkaa ammattinimikkeen menettämisestä. En näe eroa käsityksessäni ihmisen parantumisen voimaan uhkasakkojen alla olevaan Maria Nordiniin. Olen myös iloinen Suomen Onkologiayhdistyksen myöntämästä palkinnosta syöpätautien ylilääkäri Jaana Kaleva-Kerolalle ja kansallisen syöpäkeskuksen perustamisesta aivan näinä päivinä ja kansallisen syöpäkeskuksen perustamisesta aivan näinä päivinä. Olen tehnyt yhteistyötä viisaiden virallisten ja vaihtoehtoisten menetelmien edustajien kanssa ja oppinut heiltä paljon. Kiitos siitä.

Kutsun yhä useampia sillalle, jossa voi hyväksyvästi arvioida kaikkea ihmistä auttavaa toimintaa ”parantajien” kentällä. Sieltä näkee kauas tulevaan. Kun seuraavat sukupolvet kirjoittavat historiaa ajastamme, se näyttäytyy sellaisena, minkälaiseksi sen nyt teemme.

Parantavat painajaiset

Kuinka suhtaudut uniisi hereillä ollessasi? Pelottavatko painajaiset ja työnnät niiden raskasta tunnelmaa aamulla pois vai oletko kiinnostunut niistä? Kaikki unessa näkemäsi on osa sinua ja siksi hyvä keino ymmärtää ja hoitaa itseäsi. Näin lähestyi Carl Gustav Jung unien maailmaa.

Jungilainen unifilosofia

Ihminen purkaa pelkoja ja sisäisiä ristiriitojaan unen aikana. Onneksi, koska juuri siksi saamme voimaa arjen asioihin. Takaa-ajo unet ovat erityisen yleisiä nuorempana. Putoamiset, eksymiset, häpeälliset kohtaukset ja mokaamiset tuntuvat unessa todelta. Niitä nähdään paljon aamuyöstä, jolloin heräämme REM-uneen ja usein muistamme painajaisen, koska siinä on niin paljon tunnetta.

Jung ajatteli, että kaikki unen hahmot ovat sinun itsesi sisäisiä osia, joilla on oma historiansa. Tämän ymmärtäminen tarjoaa paljon vaikutuskeinoja ristiriitoihin ja pelkoihin.

Oma apu

  1. Kiinnostu unistasi
  2. Opettele muistamaan unesi
  3. Ohjelmoi unet uudestaan
  4. Paranna itsesi unien viestien kautta

Pelkkä kiinnostus uniin avaa alitajunnan yhteyden rationaaliseen ymmärrykseen. Kaikki näkevät unia ja niitä voi opetella muistamaan. Aamulla herätessä kannattaa pyörähtää heti kaikki asennot, missä yleensä nukkuu. Keho nostaa mieleen sillä kyljellä nähdyt unet. Hyvä konsti on myös se, että illalla nukkumaan mennessä ota vesilasi sängyn viereen, juo puolet vedestä ja laskiessasi lasin yöpöydälle ohjeista itsesi: ”Aamulla juodessani lopun veden, muistan yölliset uneni.”

Unipäiväkirja on myös mielenkiintoinen tapa lukea sisäistä maailmaa. Yksittäiset unet unohtuvat helposti, mutta päiväkirja alkaa avata punaista lankaa, joka muuten jäisi huomaamatta.

Käsittelyyn keinoja

Rauhoita sopiva aika ja tila unien käsittelyyn. Pitkällään on rento olla ja unet elävöityvät asentomuistista. Ota kiinni siitä kohtaa unta, jonka muistat parhaiten. Katso unta kuin elokuvaa, mutta nyt oletkin ohjaaja, jolla on valta muuttaa tarinan juonta ja haastatella unen hahmoja.

Esimerkiksi takaa-ajounessa pysähdy, käänny ympäri ja tutustu hahmoon, joka sinua unessa uhkasi. Usein hän on aluksi kasvoton tai epämääräinen hahmoltaan, mutta kontakti avaa tietoa ja piirteitä enemmän. Kysy, mitä hän sinusta haluaa? Jatka haastattelua ja lopulta voit tulla tietoiseksi, mikä myönteinen tarkoitus tällä sisäisellä hahmollasi on kokonaisuudelle, sinun elämällesi. Monet sisäiset osat toimivat irrationaalisesti vanhoilla strategioilla, pohjalla kuitenkin jokin auttava tarkoitus.

Nyt on aika päivittää strategioita ja antaa sisäisten osien kasvaa. Haastateltavalle hahmolle voit antaa avuksi luotto-tyypin, sisäisen osan, johon itsessäsi luotat. Hän ohjeistaa ja auttaa päivittämään uhkaavaa toimintaa auttavaksi. Hyvä kysymys pelottavalle hahmolle on: ”Mitä tarvitset voidaksesi paremmin?” Mitään meistä ei voi leikata pois, mutta kaikki sisäiset osat voivat kasvaa ja kehittyä palvelemaan elämänkaaren tätä hetkeä.

Merkkiunet

Unen symboliikka voi olla yksilöllistä, opettele lukemaan niiden viestit. Itselläni on eräs pelottava tyyppi, joka toisinaan tuo ahdistavan unen. Silloin tiedän, että alitajuntani pyytää tekemään jonkin asian suhteen muutoksen. Unen hahmo toimii kirkkaana muutosagenttinani. Kun saan kopin asiasta, häntä ei näy taas pitkään aikaan.

Mokat ja häpeät unissa kehottavat usein olemaan lempeä itselleen. Kritiikki ja ruoska on heilunut ehkä liikaa. Turhat syyllisyydet saavat pienentämään omia mahdollisuuksia. Paras resepti tähän vaivaan on: ”Annan itselleni kaiken anteeksi”.


Pyörremyrskyn jälkeen

Kolkuttaa, käskee, kiittää

Vanha ja outo sana: omatunto, josta filosofit ja papit ovat kirjoittaneet jo kauan kukin omasta näkökulmastaan. Kasvatuskeinona siihen valjastettiin usein armoton piiskuri. Pelkkä omatunnon kolkutus ei riittänyt, vaan katumuksella piti osoittaa ymmärtäneensä väärän toimintansa. Näillä metodeilla minustakin ja saman ajan nuorista tuli radikaaleja ja samalla huonon itsetunnon kanssa painivia varmistelijoita. Unohdimme kertoa kolkutuksen äänestä paljoakaan seuraavalle sukupolvelle.

Omatunnon opaskirja

Sydän ohjelmoituu arvoilla. Työelämässä ja yrityksissä alettiin puhua arvoista vuosituhannen vaihteessa. Itsekin tein paljon arvokoulutuksia, joiden tarkoitus oli jalkauttaa julistetut arvot käytäntöön. Pelkät manifestoidut arvot eivät riitä, jos ne tulevat ulkoapäin. Jokaisen on koettava arvot omikseen, että voi käytännössä valita, kuinka niitä omalla toiminnallaan toteuttaa. Työroolissa se usein onnistuu kohtuullisesti.

Itse julistin omaan yhden hengen yritykseeni arvot: Rakkaus, Joustavuus ja Kasvu. Vieläkin ne tuntuvat omilta ja sopivat siihen, mitä olen parinkymmenen vuoden aikana tehnyt. Aina ei mene parhaalla mahdollisella tavalla, mutta juuri se antaa tilaisuuden kasvuun. Empatia, joka on rakkautta, toimii parhaana motiivina ihmisten kohtaamisessa. Joustavuus perustuu jatkuvaan uudelleenarviointiin. Kun luulee tietävänsä, pystyttää aidan, jonka sisällä tarkastelee asioita. Joustavuus on aidan kaatamista, katsomista oletuksiensa yli. Valitsin itse opaskirjan, jota omatuntoni lukee.

Radikaali visioi

Jos saisin päättää, laittaisin kouluaineeksi Omatunto. Jo pienestä voi opettaa lasta kuulemaan, mikä on tärkeää. Erityisesti murrosiässä persoonan kehitystä ohjaavat arvot. Mikä on itselle ja toisille tärkeää, kuinka täällä eletään, minkälainen haluaisin olla?

Seuraava askel on arvojen soveltaminen, jossa päästään uskomuksiin ja tulkintoihin. Ne muokkautuvat myös valintojen mukaan. Näemmekö mahdollisuudet arvojen toteutumiseen vai esteet, jotka tekevät oman osan vaikeaksi. Tämä kaikki vaatii monia valintoja, kompasteluja ja onnistumisia.

Uskollinen apuri

Arvojen toteutumisessa auttaa omatunto. Nyt päästään kolkutukseen. Se on sydämen suora viesti, joka kiinnittää huomiota valintaan, jonka voi sillä hetkellä tehdä. Mitä useammin toimii sydämen ohjeen mukaan, sen herkemmin hennonkin äänen kuulee.

Välitön palkkio oikeasta valinnasta on rauha, tyytyväisyys tai jollain tavoin sisäinen tieto, että valitsi oikean reitin. Jos toimii vastoin omatuntoaan, itselleen anteeksiantaminen auttaa tekemään paremman valinnan seuraavalla kerralla.

Eksyksissä

Jos identifioituu varkaaksi, kiusaajaksi, epäonnistujaksi, arvot voivat silti olla hyvät, mutta uskomukset omasta itsestä ja mahdollisuuksistaan eivät salli arvojen toteutumista. Ihminen alkaa toimimaan itseään vastaan. Äänestä tulee moittiva, jonka voi myös projisoida toisista johtuvaksi. Näin ollaan metsikössä.

Joskus voi käydä niin, että omatunnon ääni on lakannut kuulumasta, vaikka volyymi on täysillä. Jos toistuvasti tekee sydäntään vastaan, vastuu valinnoista unohtuu ja silloin hukkaa olennaista itsestään.

Uusiokäyttöön

Omatunto palvelee. Se ei syytä, vaan auttaa toteutumaan parhaana versiona itsestä. Siksi se ansaitsisi oman oppiaineensa: Kuinka olet Sinä?



Sulkasato

Vuodenajat, koulujen loppuminen ja kesäloman odotus tuovat kollektiivisen tiedon, että sivu on kirjoitettu täyteen ja uusi sivu aukeaa puhtaana. Tyhjiön mahdollisuuksia meille ei paljoakaan opeteta. Ajatus luo ensimmäiset aihiot, jotka versovat suunnitelmiksi ja teoiksi.

Levon ja rauhan tarve kasvaa, kun siihen on mahdollisuus. Vai käykö päinvastoin? Tyhjän tilan täyttää sisäinen puhe, ajatusten mylly, jota ei ole ehtinyt kuunnella. Tai peräti kääntänyt sille selkänsä, kun on antanut kädet arjen velvollisuuksiin.

Viipyilyä
Lintujen jatkuva laulu tuo levon korviin. Luonnon kauneus pitää silmät auki ja lämmin tuuli iholla avaa aistit. Viisi aistia tuo meidät nyt-hetkeen, läsnäoloon ja keskelle itseämme. Tämä on tarjolla koko vuoden kierron, mutta erityisen houkuttelevaa valon sylissä. Viipyminen ja venyttely ajan loputtomassa ketjussa nostaa eri kohdan tietoisuuteen myös meissä.

Kenellä etuajo-oikeus
Mielen ruuhka helpottaa loma-aikaan. Silloin ihmiset arvioivat kulunutta talvea ja tekevät kokemuksistaan viisaita korjausliikkeitä. Mistä tienviitoista lukea reittiään? Tunteilla on etuajo-oikeus ja tunteiden kautta saa tärkeitä viestejä myös intuitiolta, syvältä alitajuiselta viisaudeltaan. Siellä on tietoa, mikä itselle on hyväksi, ja sen myötä läheisille ihmisille. Viiden aistin käyttö avaa kuudennen ja seitsemännen, montako niitä lie.

Tunteiden lukua voi harjoitella. Niiden taustalla saattaa olla agenda myös pelolta. Älä valitse näin, voi käydä huonosti, liikaa riskiä, viimeksikin sattui, tyydy vähempään. Meissä on loputtomasti turvallisuudesta huolta pitäviä puolia, jotka leikkaavat unelmilta siivet. Tietysti hyvässä tarkoituksessa.

Merkit
Jos valitsee pelon, saa näennäistä turvaa ja vähemmän mahdollisuuksia elää itsensä näköistä elämää. Jos valitsee sydämen äänen, elämä ei anna takeita, että kaikki menee, kuten itse suunnittelee. Onneksi reittejä on useita ja askel kerrallaan löytyy seuraavia risteyksiä, isoja ja pieniä valintoja.

Olen usein kuullut kysymyksen: Mistä tietää onko kyseessä viisas intuitio vai jokin muu tunne, jonka pohjalla on rajoittavat stop-merkit? Harjoitus tekee mestarin. Voimme tehdä vääriä valintoja, joista opimme. Aina tulee uusi mahdollisuus.

Kun intuitiotaan tottelee, vaikka pelottaisikin, se antaa poikkeuksetta rauhan, ilon ja levon tunteen. Joka valinnan jälkeen intuitio alkaa kuulua yhä selvemmin. Jos tulee valinneeksi rajoittavien kokemusten vaihtoehdon, levottomuus ja tyytymättömyys ovat suoraa seurausta siitä. Taustalla voi olla ajatus, etten ansaitse parempaa, minua varten ei ole samaa kuin muita varten. Nämä puolet voivat tulla kohdatuksi, kun on tilaa kuunnella itseään. Ne pyytävät arvostusta, rakkautta ja hyväksyntää. Vain sinulla on lupa myöntää niitä. Sen jälkeen intuitio ohjaa sinne, missä saat kaikkea hyvää myös muilta ja koko elämältä.

Sulkasato on levon aikaa. Kasvatetaan siivet uusiin lentoihin. Luottamus auttaa sietämään sitä, ettei mistään ole varmuutta. Siihen suostuminen on isoin turva.

Ohikulkijat huolehtikoon kiireistä
« Older Entries