Maailman monet äänet soittelevat meitä. Linnunlaulu ja veden liplatus tuntuvat miellyttäviltä. Liikenne sävyttää kaupunkia ja peittää luonnon äänet. Kauppakeskuksien ilmatilan valtaa desibelien kaaos. Joka putiikissa jytää oma musiikki, kahviloissa ihmisten aiheuttamat äänet tunkeutuvat korviin.
Avokonttorit ovat monelle kauhistus. Tiedän useita työpaikan vaihtajia, jotka eivät ole kestäneet meteliä. Tutkija Julian Treasure kertoo, kuinka kehomme värähtelee äänistä. Olemme yksilöllisiä sointuja maailman sinfoniassa. Melu lisää stressihormonia ja miellyttäviksi koetut äänet rauhoittavat.
Aivot pystyvät ottamaan vastaan vain rajallisen määrän ääniärsykkeitä. Joskus joudumme pinnistelemään mitä kuulemme ja siksi väsymme.
Meidät on opetettu virittymään musiikilla. Elokuvat ja luonto-ohjelmat nostavat jännitystä, tehostavat toimintaa ja tarjoavat helpotusta. Joskus äänet vievät huomion liikaa ja alleviivaavat tarinan kulun, määräävät ja ohjailevat tunteita.
Hälytystila
Aivotutkija Minna Huotilainen sanoo, että jatkuvat melu vie meitä kohti hälytystilaa. Olemme ylivirittyneitä ja reagoimme kaikkeen mitä ympärillämme tapahtuu. Muisti pätkii ja elimistö kuormittuu. Useimmiten emme edes itse huomaa, kuinka paljon taustaäänet meitä häiritsevät.
Hälinä voi johtaa myös siihen, että menetämme hiljaisuuden. Se alkaa tuntua omituiselta eikä siinäkään enää pysty keskittymään.
Helsingin Yliopiston dosentti Outi Ampuja on tutkinut ympäristömelua. Siitä johtuvat terveyshaitat näkyvät vasta viiveellä. Siksi monia terveyshaittoja ei ole riittävästi yhdistetty melulle altistumiseen. Melu vähentää vastustuskykyämme ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Tauko
Hiljaisuus ruokkii luovuttaa ja rauhoittaa. Kun ihminen vain on eikä ympärillä tapahdu paljoakaan, aivoissa aktivoituu niin sanottu joutokäyntiverkosto, joka synnyttää uusia oivalluksia. Tähän me tarvitsemme hiljaisuutta tai vain luonnonääniä.
Terapeuttina olen opetellut jakamaan hiljaisuutta asiakkaan kanssa. Ei huolta miten sen täyttäisi, voimme yhdessä asettua luottamukseen. Silloin asiakas usein menee asiansa ytimeen. Hiljaisuus houkuttelee oleellisen esiin, kun alitajunta saa tilaa.
Eräs tunnettu suomalainen kapellimestari meni lounaalle ravintolaan, jossa taustamusiikki soi kovaa. Hän pyysi tarjoilijaa sulkemaan radion, mutta tämä kieltäytyi oletuksella, että
muut asiakkaat halusivat kuunnella. Kapellimestari nousi ylös ja huusi: ”Kuka haluaa kuunnella musiikkia nyt näin lujaa, käsi ylös!” Kukaan ei nostanut kättään ja tarjoilija sammutti radion.
Tarinan kertoi musiikkilääketieteeseen erikoistunut korvalääkäri Miikka Peltomaa. Hänen mielestään hiljaisuus on ihmisoikeuskysymys, jota emme osaa vaatia.
Sshhh
Olemme oppineet kuiskaamaan ja puhumaan tarvittaessa myös hiljaa. Korona sanoi maailmalle sshhh… Lentokoneet jäivät kentälle, liikenne hiljeni, kaupat ovat hiljaisia. Kuinka voimme saada jatkossa edes jotain tästä hiljaisuudesta, kun palaamme kukin kuplistamme takaisin yhteiseen maailmaan.
Olen pyytänyt isoa kauppakeskusta varaamaan yhden hiljaisen päivän viikossa niille, jotka haluavat itse valita musiikkinsa ja missä sitä kuuntelevat. Kuulutusten volyymin voi sinä päivänä laskea matalaksi.
Kaikkien ohjelmien tuottajat, teille pyyntö: Kun on puhetta, samaan aikaan ei tarvita taustamusiikkia. Eniten rasittaa koneella tehty syntikkamatto, jonka alla puheesta katoavat sävyt.
Annetaan lapsille mahdollisuus linnunlauluun ja kuulla kuiskaus. Jaetaan hiljaisuus silloinkin, kun korona on ohi. Annetaan itsemme instrumenteiksi luonnolle ja kuunnellaan kaunista sinfoniaa, joka soi kaikissa soluissamme.
