{"id":750,"date":"2022-02-26T12:03:46","date_gmt":"2022-02-26T10:03:46","guid":{"rendered":"http:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/?p=750"},"modified":"2022-02-26T12:03:46","modified_gmt":"2022-02-26T10:03:46","slug":"sodan-ja-rauhan-lapset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/sodan-ja-rauhan-lapset\/","title":{"rendered":"Sodan ja rauhan lapset"},"content":{"rendered":"\n<p>Kirjoitan joka kuukausi blogin. Sit\u00e4 on mukava mietti\u00e4 ja alitajunta tarjoilee teemoja terapeutin tutuilta alueilta. Nyt uutisvirran sotatoimet ottivat etuajo-oikeuden, enk\u00e4 voi sit\u00e4 ohittaa. Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ahdistus atomisodan pelosta 60-luvulla muokkasi lapsuuttamme. Nyt n\u00e4en samaa nykynuorten huolissa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Epigeneettinen muisti<\/h3>\n\n\n\n<p>Monien sukupolvien hiljaisen tiedon mekanismi aukeaa hiljalleen tieteen kehittyess\u00e4. Epigeneettinen perinn\u00f6llisyys tarjoaa selityksi\u00e4. Tietyt kokemukset ovat kuin valokuva, jota geenit kantavat eteenp\u00e4in. T\u00e4st\u00e4 saadaan varmasti lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 solutasolla, mutta meill\u00e4 on siit\u00e4 kokemusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vanhempani kokivat sodan. \u00c4iti nukkui takki p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si nopeasti juoksemaan suojaan ilmah\u00e4lytyksen tullessa. H\u00e4n t\u00f6rm\u00e4si pime\u00e4ss\u00e4 puistonpenkkiin 12-vuotiaana, l\u00f6i p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja her\u00e4si maasta yksin katsellessaan pommien putoamista. T\u00e4m\u00e4n kuulin vasta aikuisena, kun h\u00e4n kertoi n\u00e4hneens\u00e4 pommeista unta yli 50-vuotiaaksi. Pime\u00e4n pelko oli siirtynyt minuun kuoleman pelkona, joka oli t\u00e4ysin irrationaalista. Se laittoi etsim\u00e4\u00e4n turvallisuutta ja altistusten kautta lopulta hyv\u00e4ksyin pime\u00e4n ja valon sisaruksiksi el\u00e4m\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Sanattomuus<\/h3>\n\n\n\n<p>Is\u00e4ni l\u00e4hti 18-vuotiaana jatkosotaan, haavoittui ja selvisi siit\u00e4. Paras yst\u00e4v\u00e4 oli etulinjassa mukana. Pojat pitiv\u00e4t toisiaan k\u00e4dest\u00e4 kiinni hyp\u00e4tess\u00e4\u00e4n kuoppaan turvaan. Yst\u00e4v\u00e4 sai pahan osuman p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja putosi kuoppaan kuolleena is\u00e4ni p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4st\u00e4 is\u00e4ni ei puhunut koskaan, kuulin tapahtuman sukulaiselta is\u00e4n jo kuoltua. Osa kotiin pallanneista ratkaisi sotatraumat raivoamalla, usein humalassa ja osa sulki suunsa. Kokemuksille ei tullut sanoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Omat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pel\u00e4stymiset ja uhkatilanteet tuottivat oudon leimahduksen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ni hajoaa. Is\u00e4n tarinan ymm\u00e4rt\u00e4minen antoi selityksen. Is\u00e4n trauma siirtyi kuin valokuva minuun epigeneettisen muistin kautta, eik\u00e4 minulla ollut tiedossa tarinaa, mihin olisin voinut mielikuvani sijoittaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Puhumattomat tapahtumat johtavat siihen, ett\u00e4 tarvitaan kokonainen el\u00e4m\u00e4, koska tarina aukeaa vasta takaperin, eik\u00e4 aina sittenk\u00e4\u00e4n. Vanhempien painajaiset tikattiin painaviin t\u00e4kkeihin, joiden alla nukuimme, vartuimme ja opettelimme el\u00e4m\u00e4\u00e4n pelkojemme kanssa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Lahja<\/h3>\n\n\n\n<p>Kuinka voimme kantaa rauhasta ajatusta, toimia sen eteen nyt? Olen valmis maksamaan rauhasta kovan hinnan. Miten voimme auttaa sodan uhreja, sill\u00e4 se kannattaa. Monet seuraavat sukupolvet tulevat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 olevasta sodasta. Sodassa on vain h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Traumoja voi my\u00f6s tasapainottaa ja kertoa riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kokemuksistaan, ett\u00e4 jokainen voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mihin suvun tarinaan itse\u00e4\u00e4n kirjoittaa. Todenn\u00e4k\u00f6isesti epigenetiikka kuljettaa my\u00f6s parantumista eteenp\u00e4in. Silloin juoni siirtyy ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin helpommin seuraavan sukupolven valtuuksiin kirjoittaa tarinaansa itse.<\/p>\n\n\n\n<p>Is\u00e4ni j\u00e4i hahmoksi, jota en oppinut tuntemaan ihmisen\u00e4. Kuolinvuoteellaan h\u00e4n kuitenkin antoi suuren lahjan sanomalla: &#8221;Kaksi asiaa, joita en ole osannut koskaan kertoa, sanon nyt: Sota pilasi  el\u00e4m\u00e4ni ja min\u00e4 rakastan sinua.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/IMG_1947-977x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-752\" width=\"376\" height=\"393\" srcset=\"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/IMG_1947-977x1024.jpg 977w, https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/IMG_1947-286x300.jpg 286w, https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/IMG_1947-768x805.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 376px) 100vw, 376px\" \/><figcaption>Picasson rauhan kyyhky<\/figcaption><\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoitan joka kuukausi blogin. Sit\u00e4 on mukava mietti\u00e4 ja alitajunta tarjoilee teemoja terapeutin tutuilta alueilta. Nyt uutisvirran sotatoimet ottivat etuajo-oikeuden, enk\u00e4 voi sit\u00e4 ohittaa. Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ahdistus atomisodan pelosta 60-luvulla muokkasi lapsuuttamme. Nyt n\u00e4en samaa nykynuorten huolissa. Epigeneettinen muisti Monien sukupolvien hiljaisen tiedon mekanismi aukeaa hiljalleen tieteen kehittyess\u00e4. Epigeneettinen perinn\u00f6llisyys tarjoaa selityksi\u00e4. Tietyt kokemukset ovat kuin<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[56,14,28,173],"class_list":["post-750","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-epigenetiikka","tag-lahja","tag-rauha","tag-sota"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/750","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=750"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/750\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":753,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/750\/revisions\/753"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=750"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=750"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=750"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}