{"id":862,"date":"2023-08-28T16:07:42","date_gmt":"2023-08-28T13:07:42","guid":{"rendered":"http:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/?p=862"},"modified":"2023-08-28T18:46:08","modified_gmt":"2023-08-28T15:46:08","slug":"valmiissa-maailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/valmiissa-maailmassa\/","title":{"rendered":"Valmiissa maailmassa"},"content":{"rendered":"\n

Luonnossa liikkuessa voi ihastella vihre\u00e4n s\u00e4vyj\u00e4, tuoreiden lintupesueiden pyr\u00e4hdyksi\u00e4 ja mets\u00e4n runsasta kanttarellisatoa. Kuinka paljon t\u00e4ydellisemp\u00e4\u00e4 olisi, jos me ihmiset olisimme osanneet s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ja kunnioittaa planeettaamme. Kaikki muu on t\u00e4ydellist\u00e4, mutta ihmiskunta vain niin keskener\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n

Heikkous vai vahvuus<\/h3>\n\n\n\n

Luin juuri Mihail \u0160i\u0161kinin Sota vai rauha -teoksen, joka avasi ymm\u00e4rryst\u00e4ni pitk\u00e4lt\u00e4 matkaltamme naapurimaahamme. Jos yksil\u00f6n vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ole, vastuun kantaa kaukainen hallinto eik\u00e4 sit\u00e4 ole syyt\u00e4 arvostella ainakaan \u00e4\u00e4neen. Kuinka monta sukupolvea tarvitaan muutokseen? Historian valossa tosi monta.<\/p>\n\n\n\n

Nopean muutoksen toivossa on viisasta siivota omaa tonttia. Me kaikki kannamme jotain yhteiseen kekoomme. Ajatukset, puheet, teot, asenteet ja uskomukset luovat kollektiivisen kentt\u00e4mme ihmiskuntana. Jokainen voi vaikuttaa omaan verkostoonsa.<\/p>\n\n\n\n

Haemmeko toisten heikkouksia, joiden p\u00e4\u00e4lt\u00e4 koemme olevamme korkemmalla vai onko keskener\u00e4isyyden n\u00e4keminen kutsu kasvuun ja muutokseen? Arvostelu on niin helppoa ja houkuttelevaa. Kritiikki\u00e4 tietysti tarvitaankin, ett\u00e4 vastavoimia saadaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n parempaan maailmaan. Diktaattorien aika vain n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistaiseksi jatkuvan. Miten sen kest\u00e4\u00e4 muuten kuin sulkemalla silm\u00e4t ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelem\u00e4ll\u00e4 tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 todellisuudesta?<\/p>\n\n\n\n

Ihmisk\u00e4sitys luo maailmankuvan<\/h3>\n\n\n\n

Kuka min\u00e4 olen? Kysymys tulee aika ajoin el\u00e4m\u00e4nkaaressa voimakkaasti ratkaistavaksi. Arvot kirkastavat minuutta, mik\u00e4 on juuri minulle t\u00e4rke\u00e4\u00e4? Kuinka itse voin toteuttaa sit\u00e4 ja milloin toimin arvojen vastaisesti?<\/p>\n\n\n\n

Ihmiskunta kehittyy ja kasvaa -joskin hitaammin kuin aiemmin toivoin tai uskoin. Etenemisvauhti ei kai ole niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin oikea suunta. Humaanit arvot lienev\u00e4t paras takuu ihmiskunnan jatkolle. Toisten kunnioitus ja arvostus takaa kaikille oikeuden el\u00e4m\u00e4\u00e4n luontoa s\u00e4\u00e4st\u00e4en. Vaikka olemme toteutumasta kaukana, omaa osuuttaan voi kukin kantokykyns\u00e4 mukaan arvioida.<\/p>\n\n\n\n

Tied\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aihe on kuuma ja aiheuttaa isoja tunteita, mutta siit\u00e4 huolimatta itse painin ruokavalintojen, kuluttamisen, lent\u00e4misen ja \u00e4rsytt\u00e4vien mielipiteiden arvostelemisen kanssa. Ja olen niin keskener\u00e4inen! Samalla en voi unohtaa, ett\u00e4 olen osaltani tullut muuttamaan maailmaa – toivon, ett\u00e4 paremmaksi.<\/p>\n\n\n\n

Muutamien satojen tai tuhansien vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teko\u00e4lyn aikakausi n\u00e4ytt\u00e4ytyy keskiajan pime\u00e4n\u00e4 jatkeena, jos me ihmiset unohdamme ihmisyyden, ytimen itsest\u00e4mme, josta kukin voi lukea tienviittoja parhaaseen polkuunsa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ajan saatossa sili\u00e4mme. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnossa liikkuessa voi ihastella vihre\u00e4n s\u00e4vyj\u00e4, tuoreiden lintupesueiden pyr\u00e4hdyksi\u00e4 ja mets\u00e4n runsasta kanttarellisatoa. Kuinka paljon t\u00e4ydellisemp\u00e4\u00e4 olisi, jos me ihmiset olisimme osanneet s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ja kunnioittaa planeettaamme. Kaikki muu on t\u00e4ydellist\u00e4, mutta ihmiskunta vain niin keskener\u00e4inen. Heikkous vai vahvuus Luin juuri Mihail \u0160i\u0161kinin Sota vai rauha -teoksen, joka avasi ymm\u00e4rryst\u00e4ni pitk\u00e4lt\u00e4 matkaltamme naapurimaahamme. Jos yksil\u00f6n vaikuttamisen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[77,98,13,209],"class_list":["post-862","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-arvot","tag-ihmiskasitys","tag-kasvu","tag-keskeneraisyys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/862","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=862"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/862\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":868,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/862\/revisions\/868"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=862"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=862"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vedenkivi.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=862"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}