Sanat rakentavat siltoja ihmisten välille. Toiset ovat rohkeampia tulemaan vastaan ja ottamaan tulijat omalle kartalleen. Sanojen taustalla olevat motiivit ovat tukirakenteita, kestääkö yhteys. Paljon on myös harmittomia sanoja, vain täytteeksi ja pinnalla pysymiseksi.
PIKKUJUORUT
Sävyt puheissa värittävät tarinaa. Joskus on vaikea vastustaa pieniä juoruja, jotka kasvavat eteenpäin kerrottaessa. Syntyvässä kuvassa toinen ihminen alkaa näyttää tyhmältä tai jopa viholliselta. Yhteisöissä toiset saavat ikävän roolin, joka syventää rajaa ’me’ ja toisella puolella ’he’. Mittari säädettynä tietysti omalla erinomaisuudella.
Tästä asetelmasta voi lähteä kiusaaminen liikkeelle, johon jokainen on jollain tavalla osallisena. Viattomat tarinat rehottavat tulkintoja, jotka rikkovat siltoja ja kaventavat ymmärrystä. Nettifoorumeilla tämä normi on käytössä nimimerkkien takaa.
AVOIMUUDEN KARUUS
Muistan vanhan opettajaguruni opin:”Kaikki mitä sanot toisesta, käytä niitä sanoja, että hän voisi olla kuulemassa. Ja jollain tasolla hän sitä onkin!” Kuinka moni meistä voi suodattaa sanomisensa tuon ohjeen läpi? On karu haaste olla tietoinen sanojensa motiiveista ja vastata niistä itse. Kaikkien yhteisöjen kantama vihapuhe voidaan pilkkoa alkujuuriin ihmisten kannettavaksi eikä niiden kohteen.
Selkeä palaute toimii peilinä. Sen antamiseen rakentavasti tarvitaan rohkeutta ja viisautta. Ärsyyntyminen toiseen tarjoaa myös ikkunan itseen. Mihin se minussa osuu, että reagoin näin?
HYVIEN JUORUJEN PÄIVÄ
Olen useissa yhteisöissä nähnyt, kuinka ihmiset sitoutuvat kertomaan toisistaan hyviä juoruja. Se muuttaa näkökulmaa katsoa sitä hyvää, mitä ihmisessä on.
Puheet luovat ilmapiirin, joka on aina parannettavissa, usein melko pienillä teoilla. Ehdotan, että alamme harjoitella joka kuukauden viimeinen päivä kuuntelemaan mitä puhumme, miksi puhumme? Ja tietoisesti valitsemaan hyvät sanat ja näkökulmat toisistamme. Ehkä seuraavana päivänä ei tee mieli palata suttuisempiin sanoihin.
Lannoitetta ja vettä