Kevät toi vihdoin linnut, koivujen vihreät silmut ja järvien hopeiset pinnat iloksemme. Kesä alkaa koulujen päättymisestä. Monet lapset ja nuoret saavat todistukset, joiden avulla vertaillaan omaa sijoittumista suhteessa muihin.
Kilpailun hurmos tiivistyy myös urheilussa ja juuri nyt Euroviisuissa. Lisäksi meillä on omia mittareita, joilla mittaamme menestystämme itsellemme tärkeissä asioissa. Parhaimmillaan se kirittää myönteisesti ponnistelemaan.
Vertailun vitsaus
Usein vertailu toisiin ei pysy tekemisen arvioinnissa, vaan hiipii identiteettiin. Minä olen parempi tai huonompi kuin joku toinen. Näitä syvään juurtuneita uskomuksia ja kokemuksia terapiassa työstetään loputtoman paljon. Jos asemoituu aina paremmaksi, tarvitsee huonompia kohteekseen. He taas putoavat entistä huonommiksi, jos haukkaavat syötin alemmasta arvostaan. Tilanne ei tee oikeita voittajia kenestäkään. Hopeat ja pronssit kokevat jo häviävänsä, keskinkertaiset sulautuvat massaksi ja heikoimmat luusereiksi. Monikaan ei ole tyytyväinen itseensä.
Tämä ei ole alkuunkaan totta. Kaikissa on omat vahvuutensa, jotka voisivat enemmän tulla näkyviksi. Ensimmäiseksi ihmiselle itselleen ja sopivissa kohdissa myös toisille. Kenenkään ei tarvitse loistaa koko ajan täysillä.
Ehjä sydän
Eräs pieni koululainen oppi lukemaan ja kirjoittamaan omaa tahtiaan, hiukan muita hitaammin. Hänellä oli ainutlaatuisen vahva kyky kokea myötätuntoa ja avoimuutta ihmisten kanssa. Hänen vahvuuttaan ei mitattu arvosanoilla koulussa. Ensimmäisissä todistuksissa sanallisessa arvioinnissa oli lähes kaikissa kohdissa: Tyydyttävä. Hän kertoi innoissaan todistuksen saatuaan, että opettaja on kaikessa häneen tyytyväinen. Itsetunto vahvistui tällä tulkinnalla eikä kukaan sitä hänelle muuksi oikaissut. Hän onnistui aina olemaan myötätuntoinen itselleen ja toisille ja nyt aikuisuuden kynnyksellä on niin vahvasti ja kauniisti itsessään perillä, ettei tarvitse vertailua muihin.
Olisiko meillä jotain opittavaa tältä nuorelta mestarilta. Jos kilpailu ja vertailu ei määrittelisi meitä niin paljon, löytäisimmekö itsestämme enemmän sitä, mitä todellisuudessa olemme. Onnea ja menestystä kaikille tänä keväänä!
