Terhi Vedenkivi

Koko ajan uutisvirta kertoo, kuinka huonosti monet voivat. Masennuksesta kärsii meistä joka viides jossain elämän vaiheessa. Nuorten pahoinvointi on myös huomattu. Uupumus ja loppuunpalaminen uhkaa montaa selviytyjää. Moniin muihin vaivoihin on helpommin saatavissa apua. Mitä huonommassa kunnossa ihminen on, sitä vähemmän hän jaksaa etsiä apua. Sen pitäisi olla paremmin saavutettavissa.

Terapiatakuu

30:n mielenterveysjärjestön yhteinen Mielenterveyspooli teki vuonna 2019 kansalaisaloitteen terapiatakuusta. Aloite tavoitti nopeasti yli 50 000 tukijaa. Siinä vaaditaan säädettäväksi mielenterveyslakiin uusi pykälä nk. terapiatakuusta, koska suosituksena hoitoon pääsy ei ole toteutunut Suomessa.

Onneksi asia hiljalleen etenee. Hoidon oikea-aikaisuus on tutkitusti tärkeää, koska pitkä odottelu hoitoon johtaa kroonistumiseen, itsetunnon heikkenemiseen ja jopa työelämästä syrjäytymiseen. Mielenterveysongelmat maksavat hoitamattomina enemmän kuin hoidettuina. Avuntarvitsijan oma kokemus saadusta avusta voi muuttaa elämän suunnan. Hänen ympärillään olevien läheisten huoli tulee mitoitetuksi niin, että he voivat olla rinnallakulkijoina, eivät murehtijoina.

Matala kynnys

Moniin mielenterveyden ongelmiin on jo saatavilla apua, kunhan osaa etsiä oikeista paikoista. Hyvä esimerkki on NUOTTI-valmennus 16-29-vuotiaille nuorille, jotka voivat itse hakea apua KELAsta ilman lääkärinlausuntoa. Nuoria autetaan yksilökeskusteluissa Nuotti-valmentajan kanssa löytämään itseään, omaan paikkaansa ja voimavarojaan.

Muitakin matalan kynnyksen paikkoja on, mutta terapiatakuu on lukossa ainakin oikea-aikaisuuden kanssa, koska psykoterapeutteja ei ole riittävästi. Eriarvoisuutta lisää myös asuinpaikka. Kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Monin paikoin Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia ei onnistu, koska lähistöllä ei ole tekijöitä tai avuntarvitsija ei vain jaksa etsiä terapeuttia.

Mistä tekijöitä

Itse saan viikottain kyselyjä ihmisiltä, jotka etsivät terapeuttia Kelan kuntoutuspsykoterapioihin. He kertovat ottaneensa kymmeniin terapeutteihin yhteyttä, mutta harvat voivat ottaa uusia asiakkaita. Nyt tarvitaan kentälle tekijöitä, töitä riittää. Miksi sitten tätä ammattikuntaa on liian vähän?

Viime vuonna Kela korvasi noin 55 000 ihmiselle kuntoutuspyskoterapiaa ja luku näyttää olevan kasvussa. Lähivuosina eläkkeelle jääviä psykoterapeutteja on enemmän kuin valmistuvia. Koulutukset ovat kalliita, 30 000 – 60 000 euroa terapiasuuntauksesta riippuen. Jälleen on uusi kansalaisaloite avoimena, sen tavoitteena on, että psykoterapiakoulutus olisi opiskelijalle maksutonta, kuten suurin osa muistakin ammattiin valmistavista koulutuksista Suomessa on. Aloitteessa on jo yli 50 000 allekirjoitusta, joten se menee eduskunnan käsiteltäväksi, mutta sen ehtii allekirjoittamaan 15.3.2021 asti.

Suomessa on tiukat kriteerit psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön. On hyvä, että pidetään huolta hoidon laadusta, mutta vaatimusten ulkopuolelle jää paljon hyvää, jota voisi hyödyntää.

Monessa muussa maassa on laajempi tarjonta terapian viitekehyksistä. Suomessa uudet psykoterapiasuuntaukset tyssäävät tiukkoihin seuloihin. Esimerkiksi kouluttajien pitää olla kyseisen suuntauksen vaativan erityistason psykoterapeutteja. Se ei aina ole mahdollista, mikäli ei aiemmin ole kyseisen suuntauksen koulutusta hyväksytty. Uusien suuntausten kohdalla pitäisi olla erilaiset kriteerit. Tarvitaan uusia raikkaita ajatuksia ja lain muutosta.

Valvira hyväksyy ja valvoo psykoterapeuttinimikkeen käyttöoikeutta. Se käyttää asiantuntijaelintä, joka muodostuu jo Suomessa vallalla olevien psykoterapiasuuntauksien asiantuntijoista. Olisi hyvä, että uudet suuntaukset voisivat lähettää oman asiantuntijan kertomaan perusteista Valviran asiantuntijaryhmälle, etteivät mittatikkuna olisi ainoastaan jo hyväksytyt terapiasuuntaukset.

Avain lukkoon

Nyt tarvitaan psykoterapeutteja. Yksi hyvä täydennyskeino olisi laventaa psykoterapeuttinimikkeelle säädettyjä lakeja. Kentällä on paljon käyttämätöntä terapeuttipotentiaalia. Esimerkkinä psykodraamaohjaajat, joiden koulutus venyy helposti 5-8 vuoteen, tanssi-ja liiketerapeutit, taideterapeutit, hypno-ja suggestioterapeutit ja monet muut ovat pohjakoulutukseltaan ja terapiakoulutukseltaan yhtä taitavia tekemään kuntoutuspsykoterapioita kuin nykyiset psykoterapeutit. Tilannetta olisi hyvä tarkastella näkökulmasta, joka vastaisi nykyajan tarpeisiin ja olisi vertailukelpoinen kansainvälisestikin.

Kentällä on valtava määrä taitajia, joille Valviran voisi antaa psykoterapianimikkeen käyttöoikeuden. Näin saataisiin heti ihmisille apua Kelan kustantamia kuntoutuspsykoterapioita varten. Ne myönnetään vuodeksi kerrallaan ja jatkoa voi saada kolmeen vuoden ajan. Monelle riittää lyhyempikin jakso, varsinkin jos terapian saa oirehtimisen alkuvaiheessa. Kela voisi tehdä myös lyhytterapiasopimuksia, joihin koulutettuja lyhytterapeutteja on jo olemassa. Rahaa säästyisi pitkiin terapioihin, kun kaikkia ei hoideta samalla mitalla.

Palasista koko kakku

Koulutukset on suunnattu yliopistojen alaisuuteen laadun takaamiseksi. Mielestäni opiskelu psykoterapeutiksi erilaisissa moduuleissa olisi varteenotettava vaihtoehto, ettei tarvitsisi täyttää nykyistä lain vaatimusta itsenäisestä teoreettisesta viitekehyksestä. Ehdotuksen moduuleista kuulin jo 2000-luvun taitteessa kokeneelta koulutussuunnittelijalta Tampereen Yliopistossa, mutta se ei ole tavoittanut käytäntöä.

Opiskelija voisi muodostaa yksilölliset erikoistumisen kokonaisuuden elementeistä, jotka sopivat hänen mielenkiintoonsa ja täyttävät nykyiset käypähoitosuositukset. Tähän tarvitaan asennemuutoksen lisäksi myös lainmuutosta.

Tutkitusti auttavinta terapiassa on hyvin toimiva suhde terapeutin ja asiakkaan välillä, suuntauksilla ei ole todettu olevan suurta vaikutusta. Hoidon aloittaminen mahdollisimman nopeasti antaa pitkäaikaisia tuloksia ja elämän laadun paranemista.

Iloa omasta työkalupakista

Olen tehnyt parikymmentä vuotta terapiatyötä. EMDR on traumaterapia, jota käytin jo ennen sen hyväksymistä käypähoitosuosituksiin. EFT oli aluksi ”outoa”, kunnes Psykologiliitto alkoi opettaa sitä. Tämä on nykyään tuttu työkalu monelle terapiaa tekevälle. Hypnoosi on myös tehokas alitajunnan voimavarastojen avaaja.

NLP-psykoterapiakoulutus ja hypno- ja suggestoterapiakolutus lopetettiin Tampereen Yliopistossa, koska ne eivät johtaneet valmistumiseen psykoterapeutiksi. Niiden hyöty ja vaikuttavuus on hiljalleen tutkittu ja todistettu. Yliopistojen olisi hyvä suunnitella laajasti uusia psykoterapiakoulutuksia. Lain raameja täytyy saada ajan tasalle.

Teen tämän blogin sisällön pohjalta konkreettisia ehdotuksia oikeusministerille, sosiaali- ja terveysministerille sekä opetusministerille. Heillä on avain lukkoon, jonka avaaminen mahdollistaa yhä useamman saavan itselleen sopivaa apua.

Terapeutin työ rinnallakulkijana on antoisaa. Toivon, että kentälle riittää uusia kollegoita ja uudistuneita terapiasuuntauksia. Tarvitsijat eivät lopu.

Kuva Pixabay palvelusta